Muistin tueksi

Ensi viikon lääkkeiden lajitteluaika.

Muisti ei tätä nykyä tosiaankaan ole parhaita ominaisuuksiani. Tämä on yksi MS-taudin oireista, joka on vaivannut minua sieltä helmikuun lopulta alkaen pahasti. Olen kyllä aiemminkin tästä kärsinyt, mutta sen verran lievästi, että olen ainakin ajatellut sen olevan ihan normaalia. 

En muista olenko syönyt tai hakenut postin. Laskujen osalta en muista pitikö joku lasku maksaa, tai että olenko jo maksanut sen. Muistamista vaikeuttaa vielä, että osa laskuista tulee paperisina, osa sähköpostilla, osa pelkästään netpostiin ja jotkut pitää muistaa käydä maksamassa palveluntarjoajan omilla asiakassivuilla.  Sitten olen myös viime aikoina joidenkin laskujen osalta joutunut sopimaan lisää maksuaikaa, kun on saanut odotella päätöksiä sairauspäivärahasta. Sehän se on helppo muistaa, mitä on tullut sovittua. Johonkin olen nämä asiat kirjoittanut ylöskin, mutta mihin. Kortin pin-koodi on monesti päästä hukassa. Sen olenkin tyttärelle uskoutunut, jotta on varmistus olemassa. Olen mennyt kauppaan huomatakseni siellä etten muistanut ottaa rahapussia mukaan. Muistilappujen tekeminen asioiden muistamiseksi on turhaa, sillä unohdan mihin olen muistilapun laittanut. Yhtenä päivänä en muistanut autoa ajaessa, mistä vilkku laitetaan päälle. Ajokokemusta minulla on vähintään miljoona kilometriä jo sentään kertynyt, ja kyseinen vipu on joka autossa samalla paikalla. Avaimet ja lompakko ovat aina hukassa. Ihmisten nimet menevät sekaisin. Jos kysyt mitä tein eilen, en varmasti muista. Ehkä kummallisin unohdus viime aikoina on se, kun miehen kanssa oltiin oltu saunassa, jonka jälkeen menin juomaan kahvit kylpytakki päälläni. Hetken päästä minä jo kysyin mieheltä, että kävinkö jo pesulla, kun en muistanut. Esimerkkejä muistikatkoksistani riittäisi vaikka kuinka.

Myös se, onko ottanut lääkkeet, ja milloin ne on otettava, voisi siis helposti unohtua. Tällä hetkellä, kun noita vaivoja riittää, joudun useaa eri lääkettä popsimaan. Niinpä tuli hankittua dosetti avuksi muistamisessa. Olen yrittänyt opetella laittamaan avaimet aina samaan paikkaan, kirjaamaan laskut eräpäivineen kalenteriin, muistilappujen sijasta sanelemaan muistettavat asiat puhelimen muistioon, koonnut käyttäjätunnukset ja tunnusluvut muistilapulle, jota säilytän turvallisessa paikassa. Ennen luotin päähäni, ei tarvinnut kirjoittaa asioita ylös. Nyt on pakko, vaikka sillä hetkellä tuntuisi, että tämän simppekin asian muistan kyllä helposti, niin seuraavana aamuna se on takuulla hävinnyt mielestä.