Ehkä sittenkin

Lihakeittoa pitkästä aikaa. Kyllä oli hyvää!

Toinen säärystin jo aluillaan.

Ehkä siitä kortisonipulssista oli sittenkin jotain hyötyä. Olen jaksanut käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. Sain tänään siivottua keittiön kunnolla ja imuroitua alakerran. Olen myös uurastanut niiden säärystimien parissa. Tulisivatkohan jo huomisen aikana valmiiksi? Olo on ollut parempi kuin pitkään aikaan. Mikä parasta, enää ei tarvitse rampata vessassa koko ajan. Tämä on tervetullut parannus vointiin. Ehkä en joudukaan koskaan tilanteeseen, missä joudun vilauttamaan vessapassia. 

Täytyy yrittää pitää itsensä aisoissa, etten rehkisi liikaa. Alan vähitellen oppia, että se kostautuu usean päivän mittaisena uupumuksena, jos suorittaa liian paljon. Täytyy muistaa myös levätä. 

Minulla on liput perjantaiselle Apulannan keikalle. Siihen on vielä kolme päivää aikaa. Toivottavasti olen silloin yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt. Täytyy miettiä kenet ottaisin seuraksi perjantaina. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä miehen kanssa, mutta hänen on oltava töissä. Tytär ei pääse, kun ikä ei vielä ihan riitä. Ehkä laitan Facebookiin ilmoituksen kavereille, että kuka haluaa lähteä, ja ensimmäinen joka itsestään ilmoittaa, pääsee mukaan. Keikan liput on loppuunmyyty jo alkukesästä, ja luulen että löytyy vielä niitä, jotka haluaisivat sinne mennä, mutta ovat myöhästyneet lippujen ostamisessa.

Nyt täytyy nauttia hyvästä olosta, mutta muistaa säästellä voimia, jotta jaksaa perjantai-iltana.

Ehkä tätä ei tarvita.