Pitkästä aikaa piristystä arjen keskellä





Eilen olin täpötäydellä keikalla Apulantaa katsomassa. Oli kyllä mukava päästä ihmisten ilmoille, nähdä tuttujakin, ja kuunnella hyvää musiikkia. Seuralaisen tosiaan hankin sillä metodilla, että kuka ensimmäisenä ilmoittautui, kun laitoin keskiviikkona Facebookiin ilmoituksen kavereilleni. Olipa tosi ihanaa, kun tämä ensimmäinen oli kaveri vuosien takaa, jonka kanssa olimme yläasteella rinnakkaisluokilla. Siitä on aikaa noin 30 vuotta. Peruskoulun jälkeen ei olla oltu keskenämme tekemisissä muutoin kuin mitä nyt on satunnaisesti nähty ja siinä nopeasti moikattu. Samassa kaupungissa kuitenkin asutaan, niin välillä törmää. Tosi mahtavaa oli vaihtaa kuulumisia ja viettää mukava ilta yhdessä. Ilta vierähti nopeasti. Hienosti jaksoin olla jaloillani useamman tunnin. Poislähtiessä jalat kyllä olivat tosi kankeat ja käveleminen sattui, mutta taksi toi kotiin, niin pääsi lepuuttamaan kinttujaan. Perheelle toin tuliaisia. Tytär sai Apulanta-heijastimen, mies Apulanta-tiskirätin.



Kommentit