Toivottavasti järki ja oikeudenmukaisuus voittaa
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muuttunut kilpailuttaminen on herättänyt runsaasti kritiikkiä (ihan aiheesta!) viime aikoina. Otin jo aiemmin kantaa tähän asiaan, kun kerroin Kelalta saamastani kuntoutuspäätöksestä. Minä hain harkinnanvaraiseen yksilökuntoutukseen, koska halusin nimenomaan Maskun Neurologiseen kuntoutuskeskukseen, eikä siellä tänä vuonna enää Kelan kilpailutuksen seurauksena järjestetä suomenkielistä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Jos et vielä ole sitä juttuani lukenut, niin tästä pääset kurkistamaan kirjoitukseeni, johon lisäsin myös muutaman asiaan liittyvän linkin ja jotakin lakipykälistäkin. Toiveita taitaa nyt olla sen suuntaan, että tällaisesta kilpailutuksesta oltaisiin mahdollisesti luopumassa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osalta.Sääntö-Suomi
En minä tiedä muiden mielipiteistä, mutta itse olen sitä mieltä, että joissakin asioissa tämä Suomessa tyypillinen lakien ja sääntöjen pilkuntarkka noudattaminen menee ihan hölmöläistarinoiden puolelle. Jos kenen tahansa älli riittää ymmärtämään, että asiassa ei ole järkeä tai ettei se ole oikein, niin pitäisiköhän sen järjettömän asian toteuttajan pistää stoppi tekemiselle ja ottaa siinä vaiheessa esiin kysymys, että niitä lakeja ja sääntöjä pitäisi kenties muuttaa?"Kela vastaa kilpailuttaneensa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintalain mukaisesti. Matkat eivät kuuluneet tämän hankinnan piiriin." (MTV Uutiset)
Säästöä vai kustannuksia
Esimerkiksi tässä hölmöläistarinassa Kela oman vastauksensa mukaan on toiminut kilpailutuksissaan hankintalain mukaisesti, joten hankintaoikaisua ei voida tehdä, sillä sille ei ole lain mukaista perustetta. Tämä onkin varmasti totta, mutta löytyykö edes yhtä sellaista henkilöä, joka todellisuudessa ei tajua, että sen lisäksi mitä eri palveluntarjoajat veloittavat palveluistaan, myös kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden matkoista kuntoutukseen aiheutuu kustannuksia, ja nämä kustannukset liittyvät täysin toisiinsa, eli ne pitäisi voida ottaa yhdessä huomioon tällaisista asioista päätettäessä? Jo ennen kilpailutuksen tekemistä olisi mielestäni ollut aiheellista järkevöittää säännöt sellaisiksi, että asiat voidaan huomioida kokonaisuutena. Kun tiedetään, että vaikeavammaisten kuntoutus edellyttää erityisosaamista, pitäisi tietää, että jos tällaisessa kilpailutuksessa ei anneta laadulle painoarvoa, kuntoutuksen taso laskee, mikä puolestaan lisää kustannuksia suoraan sanottuna siksi, että kuntoutuksesta saatu hyöty vaikeavammaisten terveyden näkökulmasta heikkenee. Ja nyt olen ottanut puheeksi vasta kustannukset. Sen lisäksi tässä käsitellään asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämään, siihen millaista elämää vammaisilla on mahdollisuus elää. Mihin meillä on oikeus? Siitä, että kilpailutuksen vuoksi moni joutuu luopumaan tutusta, hyväksi osoittautuneesta palveluntarjoajastaan, jonka hoidosta on saanut todellista apua, ja että monen vammaisen (itseni mukaan lukien) terveydelle jo pelkkä muutosten tuoma stressi ja pitkät matkat aiheuttavat merkittävää vahinkoa, voisi kirjoittaa ihan omankin tarinansa.Nyt on jo menty metsään, ja syvälle. Asiat on tehty, lain mukaisesti ehkä kyllä, mutta väärin. On käytetty aikaa, työvoimaa ja kustannuksia tähän vääryyteen. Sitten käytetään samoja resursseja sen vääryyden korjaamiseen (toivottavasti), minkä jälkeen taas asioiden uudelleen tekemiseen. Eikös sitä aikaa ja kustannuksia olisi voitu säästää, kun olisi pidetty huoli siitä, että alunperinkin olisi toimittu järkevästi?
Kun kaikkea aina perustellaan pelkästään kustannusten säästöllä, niin miten voi senkin suhteen mennä ihan metsään, eli ei otettu huomioon, että etäisyyksien pidentyessä myös matkakustannukset nousevat ja sitä kautta kokonaiskustannukset kasvavat? Asiassa, jossa olisi tärkeä huomioida muutakin, kuin pelkästään ne kustannukset, jos olisi huomioitu se laatukin, ja myös sen kautta saatavan terveydellisen hyödyn tuomat kustannussäästöt, olisi todennäköisesti säästetty myös kokonaiskustannuksia sen lisäksi, että täällä olisi onnellisempia, terveempiä ja hyvinvoivempia ihmisiä.
********
Voiko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hintaa edes mitata pelkästään euroissa? Eikö ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lasketa mitään arvoa?
********
Eikö ihmisillä pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet mahdollisimman täysipainoiseen elämään? Nämä ihmiset eivät yksinkertaisesti pärjää ilman asiantuntevaa kuntoutusta. Kuntoutuksen järjestäminen on toteutettava kuntoutujan terveydentila huomioiden siten, että kuntoutuksessa käynti ja sinne matkustaminen ei saa aiheuttaa sellaista rasittavuutta, jonka vuoksi kuntoutuksen vaikuttavuus ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Eikä läheskään kaikilla ole kykyä tai voimia lähteä taistelemaan tai edes yrittämään järjestää asioitaan siten, että omat oikeudet toteutuvat.
********
Joskus tuntuu, että järjen käyttö on kiellettyä näitä päätöksiä tehtäessä.
VastaaPoistaSepä se.
Poista