Fysioterapia ja MS-tauti - Millaista fysioterapia on käytännössä?

 Kuinka usein käyn fysioterapiassa?

Käyn Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena säännöllisesti fysio- ja allasterapioissa. Aiemmin kirjoitinkin jo siitä, miksi näissä kuntoutuksissa käyn, mitä hyötyä niistä on, ja miten niitä haetaan. Tässä postauksessa tarkoitukseni on kuvailla esimerkki fysioterapiakäynnin sisällöstä.

Kuivaa fysioterapiaa minulla on tällä hetkellä 42 kertaa vuodessa. Loma-ajat ja muista syistä peruuntuvat ajat huomioiden käyn käytännössä viikoittain fyssarilla. Fysioterapian lisäksi käyn vuosittain 20 kertaa allasterapiassa sekä 20 kertaa ratsastusterapiassa. Eli lähes joka viikko minulla on kaksi avokuntoutuskäyntiä. Kaikki käyntini ovat pituudeltaan 60 minuuttisia.

Allasterapia tukee kuivaa fysioterapiaa

Allasterapian tavoitteina on ennenkaikkea tukea kuivan fysioterapian tavoitteita. Allasterapiassa minun on mahdollista tehdä myös sellaisia harjoitteita, mihin en enää pysty ilman veden apua. Esim. hyppimiset, varpaillaan kävely, yhdellä jalalla seisomiset jne. Tasapainon ja kävelyn treenaaminen on altaassa turvallisempaa verrattuna kuivaan fysioterapiaan. Altaassa ollessani en myöskään huomaa jalkojen väsymistä. Jaksan yleensä hyvin sen tunnin treenata altaassa. Sieltä ylös nouseminen onkin sitten ihan eri asia. Minulla on tapana sanoa, että jalat jäävät altaaseen, koska yleensä vie vähintään sen loppupäivän ennenkuin jalkojeni toimintakyky palautuu niin, että pystyn seisomaan tai ottamaan askelia. Allasterapia lisää jalkojen toiminnan ylläpitoon saamiani hyötyjä ja lisää jaksamistani (sen palautumispäivän jälkeen), vähentäen myös pyörätuolin tarvettani arjessa kotioloissa. 

Ratsastusterapiassa on mahdollisuus mm. tuottaa pitkäkestoista kävelynomaista liikehdintää, jollaiseen minulla ei muuten ole enää mahdollisuutta. Ratsastusterapiani tavoitteet poikkeavat muutenkin paljon muun fysioterapiani tavoitteista, vaikka ne osin tukevatkin toisiaan monella tavalla. Kirjoitan keväällä sitten erillisen postauksen ratsastusterapiasta, joten en tässä kohtaa puhu siitä enempää.

Tämän vuoden alusta lähtien minun fysio- ja allaterapiani toteuttaa Neuropirkot Oy. Minulla on eri terapeutti altaalla ja kuivassa fysioterapiassa. Koska he työskentelevät samalla palveluntuottajalla, on heidän mahdollista tarvittaessa tuurata toisiaan. Edellisen fyssarini kanssa teimme yhteistyötä 7 vuoden ajan, sekä kuivassa fyssassa että allasterapiassa. Mielestäni on erittäin tärkeää, että kuntoutukset toteuttaa terapeutti, joka tuntee asiakkaansa hyvin, ja tietenkin koska sairastan ms-tautia, on tärkeää myös se, että fysioterapeutti on erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen. Terapeutin vaihtaminen tuli kohdallani ajankohtaiseksi sen vuoksi, että edellinen fyssarini on jo eläkeiässä.

Koska allasterapiaan ei saa ottaa kameraa mukaan, niin en tee juttua allasterapiakäynnistä. Jos herää jotain kysymyksiä allasterapiakäyntiin liittyen, niin minulle saa laittaa viestiä tai kysyä kommenteissa. Sen sijaan fysioterapiakäynnillä minulla oli tässä yhtenä maanantaina avustaja mukana ottamassa kuvia samalla, kun minä Tiia-fyssarin avustuksella treenasin. Niinpä kuvailen nyt sen yhden käynnin sisältöä seuraavaksi.

Mitä fysioterapiakäynnillä tapahtuu? - Kuvia ja videoita fyssarikäynniltä

Ensin alkulämmittelyt Tiian valvovan silmän alla

Tämän lähemmäksi hiihtoa en taida enää päästä.

Kuvan mukaan tämä näyttää helpolta. Sen vuoksi
kuvasin myös videon, jotta näette, että haastetta piisaa.

Tasapainoilua laudalla samalla palloa kopitellen.
Lisää tasapainoilua seuraavalla videolla.

Tunnin aikana ehti tehdä monenlaista treeniä.

Vartalonkiertoja voi tehostaa, kun kuminauha toimii
 vastuksena. Ja taas Tiia valvoo, että suoritan liikkeet
oikein.

Pakaroiden treenaamista "kyykkyjen" avulla.
Kuvattiin siitä videokin.

Yhdellä 60 minuutin fysioterapiakäynnillä ehtii monenlaista. Taisin minä tällä parin viikon takaisella esimerkkikerralla jossakin välissä myös kävellä hetken juoksumatolla, mutta siitä ei tullut näköjään otettua kuvaa. Tasapainotreenejä tehtiin myös useammanlaisia, mutta en viitsi ihan jokaisesta erikseen kuvaa tänne laittaa. 

Lopuksi vielä mentiin kokeilemaan, mihin minä taivun. Tulin nimittäin ääneen maininneeksi Tiialle, että minua kiinnostaisi testata, kuinka paljon minun pitäisi treenata, jotta pääsisin nousemaan itse selinmakuulta siltaan. Nuorempana ja terveempänä (ja hoikempana...) se on toki onnistunutkin, vieläpä ihan kevyesti. Tiia löysi jostakin salin nurkasta punaisen kaaren, jonka päällä pääsin nyt ensimmäiset siltakokeiluni tekemään vuosikymmenten tauon jälkeen.

Kaaren päälle oli helppo taipua siltaan. Haastoin itseni
nousemaan siitä vatsalihasten avulla vielä ylös. Oli meillä
kyllä hauskaa, kun siinä "pienen" äheltämisen saattelemana
myös onnistuin. Onnistumisen iloa seuraavassa videossa.

Lopuksi vielä rentoutusta toisin päin kaaren päällä.

Tiia käsitteli vielä alaselkääni, joka on kipuillut jo 
useamman kuukauden ajan.

Näistä kuvista ja videoista muodostuu esimerkki siitä, millainen yksittäinen fysioterapiakäynti voi olla. Tämäkin kerta sisälsi monenlaista treeniä. Myös naurua mahtui mukaan. 

Jokainen fysioterapiakäynti räätälöidään tarpeen mukaan

Jokainen käynti alkaa aina sillä, että käymme läpi, miten minulla on sujunut siellä omassa arjessani fyssarikäyntien välillä. Jos edellisen käynnin jäljiltä on ollut jotain erikoisia tuntemuksia, niin mietitään, ovatko ne normaaleja treenien jälkeisiä tuntemuksia, vai ovatko kenties aiemmat suoritukset olleet minulle liian rankkoja. Palautumiseen ei saa kulua liian pitkää aikaa treenien jälkeen. Jos olen esim. nukkunut huonosti edellisinä öinä, tai jos olen tehnyt kotona jonkin rankemman suorituksen edellisenä päivänä, niin voimme mukauttaa fyssarikäynnin treenit vähän kevyemmiksi sillä kertaa. Tai jos minulla on jotain ylimääräisiä kipuja/vaivoja, niin voimme tehdä sellaisia liikkeitä, jotka auttavat juuri niihin. Fysioterapeutti voi myös tehdä käsittelyjä, jotta vaivat helpottaisivat. Minulla on myös saattanut tulla kotona vastaan tilanne, jossa huomaan, että en onnistu tekemään jotakin asiaa, jonka tekemiseen fysioterapeutti voisi mahdollisesti auttaa vaikuttamaan. Esimerkkinä äkkiä tulee mieleen tilanne, kun en yhtäkkiä päässytkään enää omin avuin kyykystä ylös. Olin yksin kotona, ja tosissani mietin jo, joudunko soittamaan naapurin avuksi nostamaan minut ylös. Hätä keinot keksi kuitenkin lopulta siinä vaiheessa, enkä jäänyt kyykkyyn, eikä naapuriapuakaan tarvittu. Tätäkin hyödyllistä taitoa voimme fysioterapeutin kanssa treenata. Ja jotta kukaan ei saa väärää kuvaa asiasta, niin kerrottakoon, etten ole vuosiin päässyt kyykystä ylös ilman käsien apua, mutta tässä tilanteessa en päässyt edes niillä käsillä auttamalla.

Liikunta ei todellakaan rajoitu vain näihin fysioterapiakäynteihin. Arjessani tulee hyötyliikuntaa, ja sen lisäksi käyn kelailulenkeillä pyörätuolilla ja jumppailen kotona. Fysioterapiassa saamiani ohjeita pystyn noudattamaan kotona jumpatessani omilla välineilläni. Terapiassa fysioterapeutti neuvoo ja valvoo, että teen liikkeet oikein. Osassa suorituksista hän joutuu myös auttamaan minua, koska etenkin esim. vasen jalkani ei läheskään aina ota käskyjä kunnolla vastaan. Vaikka aivoni kuinka yrittävät työstää jalkaa tekemään jotakin liikettä, saattaa jalka tehdä ihan omiaan. Tai muutenkin kroppani saattaa yrittää käyttää ihan vääriä lihaksia jonkin liikkeen tekemiseen. Fysioterapeutti pystyy ihan koskettamalla näyttämään, minkä kohdan kropasta itseasiassa kuuluisi olla työssä.

Terapeutti on aina etukäteen suunnitellut, mitä käynnin aikana tehdään. Nämä suunnitelmat sitten joko toteutetaan tai ne saattavat muuttua lennossa. Ihan sen mukaan, mikä on päivän kunto, ja mitä siellä arjessa on tapahtunut edellisen käynnin jälkeisenä aikana.